Kalevala kiinnostaa maailmalla

Lääkäri, kielentutkija, toimittaja ja suomalaisen kasvitieteen uranuurtaja Elias Lönnrot kokosi vuodesta 1828 alkaen suomalais-karjalaisia kansanrunoja. Vanha Kalevala eli Varsinaisen Kalevalan ensimmäinen painos, joka julkistettiin jo vuonna 1835, ja Uusi Kalevala, joka nykyisin tunnetaan pelkkänä Kalevalana, julkaistiin vuonna 1849. Kalevalan sisältämiä runoja on jälkeenpäin muokattu sekä kieliasua korjailtu ja yhtenäistetty. Osia kansalliseepoksen runoista on siirretty eri asiayhteyteen kuin mitä alkuperäinen runokokoelma sisälsi. Laajalti tunnettu Kalevala on Suomen ja Karjalan tasavallan rakastettu kansalliseepos.

Kalevala musiikissa, kirjallisuudessa ja kuvataiteessa

kalevalan suosio ja suomalainen taide ovat aina käyneet käsi kädessä ja ensimmäisen kerran jo 1800-luvun loppupuolella. Upea Kalevala on innostanut aikojen saatossa niin musiikin, kirjallisuuden kuin veisto- ja kuvataiteenkin tekijöitä. Monet kuuluisat kirjailijat, säveltäjät ja kuvataiteen tekijät ovat saaneet vaikutteita Kalevalasta. Mukana on monia tunnettuja nimiä, kuten Eino Leino, Juhani Aho, Aleksis Kivi, Jean Sibelius, Oskar Merikanto, Leevi Madetoja, Erkki Melartin, Akseli Gallén-Kallela ja Uuno Klami. Sarjakuvasovitus Kalevala, joka julkaistiin vuonna 2000, sisältää Kalevalan kaikki 50 alkuperäistä runoa.

Kalevala-aiheisia sävellyksiä on olemassa noin 500 kappaletta. Filip von Schantzin Kullervo-alkusoitto oli ensimmäinen huomattava Kalevala-aiheinen sävellys, jonka kantaesitys tapahtui Helsingissä aikoinaan jo vuonna 1860. Ensimmäinen suomen kielellä esitetty Kalevala-ooppera oli Oskar Merikannon Pohjan Neiti, joka kantaesitettiin Viipurin laulujuhlilla vuonna 1908. Kalevala-aiheisia teoksia ovat Kullervo, Pohjolan tytär, Tapiola, Luonnotar ja Lemminkäinen-sarja. Uuno Klamin hienostunut Kalevala-sarja sai oopperassa kantaesityksensä joulukuussa vuonna 1933.

Kalevala elokuvissa, televisiossa ja koruissa

Kalevala-aihe on aina ollut suosittu elokuvantekijöiden parissa, ja ensimmäinen ajatus Kalevalaan pohjautuvasta elokuvasta heräsi jo vuonna 1919 mutta jäi silloin kuitenkin vielä toteutumatta. Ensimmäiset Kalevalaan perustuvat filmatisoinnit ovat Häidenvietto Karjalan runomailla -elokuva vuodelta 1921 ja vuonna 1935 valmistunut Kalevalan mailta -dokumenttielokuva. Suomalais-neuvostoliittolainen yhteistyöelokuva Sampo valmistui vuonna 1959, ja tunnettuja animaatioversioita ovat Reino Niinirannan Kalevala vuodelta 1975 sekä Jaakko Seeckin ja Riitta Nelimarkan tuottama Sammon tarina -animaatio vuosilta 1971–1974.

Jokainen suomalainen on varmasti kuullut koruja valmistavasta Kalevala Koru Oy -yrityksestä, joka suunnittelee, valmistaa ja markkinoi tyylikkäitä kulta-, hopea- ja pronssikoruja. Kalevala Koru Oy ja Lapponia Jewelry Oy liittyivät yhteen ja muodostavat nykyään yhteisen Koru-konsernin. Yhtiö tukee suomalaista työtä, sillä kaikki Kalevala korut valmistetaan Suomessa. Kalevala Koru on valmistanut aiemmin tyylikkäitä ja suuresti arvostettuja rautakautisten muinaiskorujen tyyppisiä sormuksia ja kaula- ja korvakoruja. Nykyään yritys tekee pääosin perinteiseen suomalaiseen kulttuuriin ja historiaan pohjautuvaa korumuotoilua.